Herra se on herrallakin

Likipitäen aina kun puhutaan yrittäjyydestä, alleviivataan, kuinka yrittäjä on oma herransa eikä hänellä pomoa. ”Yrittäjyydessä pidän siitä, etten ole vastuussa kenellekään muulle kuin itselleni!” Uskallan väittää, että kymmenen kertaa kymmenestä kerrasta edellä kirjoittamani, täysin hatusta vedetty fiktiivinen sitaatti on todellisuutta. Yksi merkittävimpiä yrittäjyyteen houkuttelevia porkkanoita on ajatus oman itsensä herrana olemisesta.

Näinhän se pitkälti myös onkin, mutta olen myös valmis opponoimaan tätä vallalla olevaa ajatusta. Perustan ”vastalauseeni” runoilija John Donnen 1600-luvulla kirjoittamaan ajatukseen "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta.” Lainaus sopii moneen elämän ja yhteiskunnan osa-alueeseen – olipa sitten kyse yhteiskuntapolitiikasta tai ihmissuhteista. Näkemykseni mukaan sen avulla pystyy myös tarkastelemaan ja pohtimaan edellä mainitsemaani ajatusta yrittäjästä oman itsensä herrana, joka on vastuussa vain itselleen.

Allekirjoitan ajatuksen yrittäjän itsenäisyydestä. Olihan se myös yksi syistä, miksi itsekin tein hypyn tuntemattomaan yrittäjyyden epävarmaan universumiin. On kiva herätä silloin, kun silmät avautuvat ja tehdä töitä ilman, että pomo hönkii niskan takana ja kyttää jokaista liikettäni. Samaan aikaan kun yrittämisestä puhuttaessa paikoin jopa ylikorostetaan sen itsenäisyyttä, tuntuu kuin kokonaan olisi unohdettu, että herra se on herrallakin. ”Yrittäjyys on parasta, koska olen itseni pomo. Kukaan ei määrää mua!”

Totta, olet itse oma esimiehesi, pomosi, mutta se on vain puolet totuudesta. Koska yksikään ihminen ei ole saari, yrittäjällä on monta pomoa – riippuen tietysti alasta, jolla hän operoi. Jostain kumman syystä, yrittäjyydestä puhuttaessa itsenäisyyden äänekäs glorifiointi on tukahduttanut allensa faktan, jossa yrittäjä on duunari siinä missä kuka tahansa muukin. Hänen pomonsa ovat muun muassa asiakkaat ja työn tai palvelun tilaajat. Ilman heitä ei ole yritystä. Ja toisin kuin palkkatyössä olevat yksittäiset pomot, asiakkaat ovat armottomampia.

Yrittäjät, olivat he sitten kevytyrittäjiä tai osakeyhtiötä pyörittäviä, muodostavat suomalaisen yhteiskunnan selkärangan. Yrittäjät ja heidän yrityksensä ovat hyvin tärkeä ratas yhteiskunnan koneistossa, mutta se ratas ei pyöri ilman öljyä, asiakkaita. Keitä he sitten ovat? Yksinkertaisesti sanottuna heitä ovat kaikki he, jotka pitävät firman pyörimässä.

Kilpailu yhteiskunnassa on kovaa ja raakaa, ja sitä se on eritoten pienyrittäjille. Kuinka erottua edukseen kaikkien muiden saman alan tekijöiden joukosta? Kuinka markkinoida itseään B2C-asiakkaille itseään ja saada kuluttajat pysymään uskollisina? Miten vakuuttaa B2B-asiakkaat siitä, että he tarvitsevat nimenomaan juuri tietyn yrityksen tarjoamia palveluja? Päivittäisen tekemisen lisäksi yrittäjän pitää olla monien ongelmien ratkaisija ja osata myös ennustaa tulevaisuutta.

Aika, jota elämme, ei ole helpoin yrittäjälle, sillä sosiaalinen media on tuonut yhden lisämuuttujan yrittäjän syliin. Kyllä, nykyaikaisen puskaradion kautta yritys X voi saada tuulta siipiensä alle ja lähteä hurjaankin nousukiitoon. Samaan aikaan yksi pienikin erhe voi kostautua monikymmenkertaisena ja vaikuttaa firman olemassaoloon. Tästä meillä on lukuisia esimerkkejä viimeisten vuosien ajalta. Kuluttajat ovat tänä päivänä hyvin tietoisia esimerkiksi yrityksen arvoista tai sen edustajien ulostuloista. Ja kuten todettua, nämä pomot voivat olla arvaamattomia ja armottomia. Kun netin ramppa alkaa kalkattaa, sitä ei heti pysäytetäkään – jos ollenkaan.

Vaikka ”olen oma herrani” -retoriikka elää vahvana yrittäjyydestä puhuttaessa, on tervettä muistaa, että jokainen yrittäjä tekee töitä muille. Jokainen meistä joutuu matkan varrella tekemään kompromisseja, mikäli haluaa firmansa kukoistavan. Tässä ajassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä yksikään yritys ei ole saari.

Vaikka ”olen oma herrani” -retoriikka elää vahvana yrittäjyydestä puhuttaessa, on tervettä muistaa, että jokainen yrittäjä tekee töitä muille.

Pastori